Perimätiedon mukaan Hulmin alue olisi keskiajalla kuulunut Naantalin luostarille. Totta vai tarua, kuitenkin Kustaa Vaasan aikana v.1527 alue pakko otettiin valtiolle.
ASEVELVOLLISUUS SUOMESSA
Vuonna 1877 valtiopäivillä annettiin lakiehdotus asevelvollisuudesta Suomessa eri säätyjen käsiteltäväksi. Laki hyväksyttiin 16.1.1878 ja keisari vahvisti lain 18.12.1878. Lain kaikki 24 pykälää luettiin kirkoissa kautta maan sunnuntaina 16.2.1879.
Asevelvollisuuslaki sai Suomessa lainvoiman 1.1.1881, eli kyseessä on vanha laki joka on osittain voimassa tänäänkin.
Lain hyväksymisen jälkeen Suomen vakinaisen sotaväen muodostivat Suomen kaarti, Suomen rakuunarykmentti, Kadettikoulu ja 8 tarkkampujapataljoonaa. Jokaisen pataljoonan alaisena oli neljä reservikomppaniaa, yhteensä 32. Vakinaisen väen ensimmäinen ikäluokka aloitti 3 vuotisen palveluksensa 1.1.1881 eli samana vuonna kuin asevelvollisuuslaki astui voimaan Suomessa.
Vaasan lääniin sijoitettiin Suomen 3.tark´ampujapataljoona, sen alaisena reservikomppanioina sijoitettiin 9. Närpiöön, 10 Laihian Hulmille, 11 Alavudelle ja 12 Kruunupyyhyn. Hulmin varuskuntakin oli tuolloin täysin Suomalainen varuskunta.
KUTSUNNAT
Lääkärit tarkistivat kaikki sinä vuonna 21 vuotta täyttäneet miehet ja kelvolliseksi todetut vetivät arpaa ketkä joutuivat sotaväkeen. Pienen numeron saaneet saivat 3 vuoden vakinaisen palvelus paikan sotaväkeen ja isomman numeron saaneet menivät suoraan reserviin. Reserviläisten palvelus aika oli kolme vuotta, johon sisältyi 90 harjoituspäivää,
joista ensimmäisenä oli 45 päivää, toisena 30 päivää ja viimeisenä 15 päivää. Kerrottakoon vielä, että reservimies ampui näinä harjoitus aikoinaan yhteensä 160 laukausta.
KASARMIEN RAKENTAMINEN HULMILLE
Vuonna 1882 yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti M. Schjerfbeck sai valmiiksi tyyppi piirustukset 12 erilaista rakennusta varten. Kaikkien reserviläiskomppanioiden rakennukset tehtiinkin niiden piirustuksien mukaisesti.
Vaasan läänin kaikkien reservikomppanioiden rakennukset rakennutti arkkitehti Martin Wahlberg.
Hulmin varuskunnan rakennukset valmistuivat pääosin vuoden 1883 aikana, paitsi Upseeritalo, eli nykyinen Kapteenintalo, joka valmistui viimeisenä vasta 15.6.1884.
Valmiina varuskunta käsitti 11 eri rakennusta, miehistökasarmi 290 miehelle ja 8 koulutusaliupseerille, artelli eli ruokailuhuone keittiöineen 182 miehelle, muonavarasto, varusvarasto, upseerirakennus, sairashuone, latriini eli käymälä, arestihuone ja ulkovarasto.
Vain päällystön rakennukset olivat aluksi talviasuttavia.
Ampumarata oli aseman takana ja v1891 sinne rakennettiin suojavallit ja betoniset suojavarusteet.
Hulmin rakennukset olivat maksaneet yhteensä 81,105.01 markkaa.
Ensimmäiset reserviläiset astuivat palvelukseen Hulmille perjantaina 6.7.1883
Reserviläisiä tuli entisen Vaasan läänin alueelta, äidinkielestä riippumatta kaikki palvelivat samassa yksikössä, ei varmaankaan ollut kielellisiä ongelmia, kun palveluskieli oli venäjä….
Voidaan päätellä, että siinä oli tuolloin jo ensimmäinen maakuntakomppania!
Hulmin 10. Reserviläiskomppanian ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin kapteeni Karl Reinhold Krogerus. Hän oli innokas ratsastaja ja hän sai aikaan Hulmille ratsastusradan.
Lisäksi hän toimi Vaasan läänin Hevosystäväyhdistyksen asiamiehenä Laihialla. Kapteeni Krogeruksen ura sotaväessä oli nousujohteinen, v.1926 kuollessaan hän oli kenraalimajuri.
HELMIKUUN MANIFESTI
15.2.1899 Venäjän keisari antoi julistuksen lainsäädännön yhdenmukaistamisesta suurruhtinaskunnassa, joka tunnetaan nimellä maassamme helmikuun manifestina. Silloin alkoivat Suomessa ns. routavuodet eli venäläistyttäminen. Koulutustoiminta päättyi reserviläiskomppanioissa syyskuulla 1899. Keisarillinen julistus annettiin Suomen sotaväen ja reserviläiskomppanioiden hajottamisesta12.7.1901, tätä vastustettiin Suomessa jonka takia se raukesikin. Kuitenkin reserviläiskomppaniat lopetettiin. Toukokuussa v.1889 pidettiin vielä kutsunnat mutta ketään ei enää määrätty palvelukseen.
Reserviharjoitusten loputtua v.1900 Hulmi hiljeni 17 vuoden ajaksi. Seuraavat sotilaat, jotka
saapuivat varuskuntaan, olivat venäläisiä. Hulmille tuli 70 ukrainalaista rakuunaa ja sen lisäksi päällystö. Aluksi varuskunnassa oli kuri kohdallaan mutta sitten alkoivat miehittäjien tavat ja rötöstelyt.
VAPAUSSODAN ALOITUS
Yleinen h-hetki Vapaussodan alkamiselle Suomessa oli päätetty 28.1.1918 aamuyöllä.
Laihialaiset saivat erilliskäskyn Mannerheimin esikunnasta aloittaa Hulmilla aseista riisunta jo 8 tuntia aikaisemmin kuin muualla siksi, että saataisiin aseita Vaasan vapauttamiseksi. Käskyn välitti Vaasan esikunnasta eversti Martin Wetzeri.
Aseista riisunta yritys alkoi määräyksen mukaan illasta 27.1 ja Laihian Suojeluskunta (palokunta) asettui asemiin Upseeritalon ympäristöön. Miehillä oli aseina 35 kivääriä ja niihin muutamaa patruuna. Miehiä johti Jääkäri Viljo Laakso, joka myöhemmin tunnettiin lisänimellä ”puujalkaritari”. Hän ehti kouluttaa Laihian miehiä muutaman viikon ennen aseista riisunta yritystä. Koulutus jäi hyvin vajavaiseksi tänä aikana mutta yritys oli hyvä.
Yritys epäonnistui ja tuloksena oli heti 4 kaatunutta sekä yksi pahoin loukkaantuneena, joka kuitenkin myöhemmin sairaalassa menehtyikin vammoihinsa. Nuorin heistä oli vasta 15-vuotias. Laihian sotiemme veteraanit museossa on mm. valokuvat näistä ensimmäisistä Suomen Vapaussodan sankarivainajista sekä muistakin Vapaussodan sankarivainajista.
Myöhemmin illalla saatiin Isonkyrön Suojeluskunnasta lisää miehiä avuksi jolloin tehtiin uusi aseista riisunta yritys joka sitten onnistuikin ja Hulmi saatiin vapautetuksi miehittäjistä.
Päällystö oli jo antautunut aikaisemmin. Vapaussota jatkui maassamme ja Suomi saatiin vapaaksi vieraan vallan ikeestä. Itsenäisyyspäivää juhlitaan 6.12 ja Tammisunnuntaita vietetään aina tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Entisessä Vaasan läänissä Tammisunnuntain on Itsenäisyyspäivän lisäksi toinen tärkein muisto-ja juhlapäivä. Pohjanmaalla vietetään Vapaussodan muistopäivää koska täällä ei oltu veli veljeä vastassa. Jostain syystä maassamme Tammisunnuntaita ei välttämättä juhlita joka paikassa mutta entisessä Vaasan läänissä Tammisunnuntain muistoa vietetään.
Hulmin taistelun muistomerkki pystytettiin alueelle v. 1938
KAPTEENINTALO
Vapaussodan jälkeen v.1920 Hulmille sijoitettiin Jääkäripataljoonan aliupseerikoulu, joka toimi Hulmilla 10 vuotta. Kuuluisin aliupseerikoulun johtaja oli silloinen kapteeni Albert Puroma. Nykyisen nimensä Kapteenintalo sai 1920- luvulla. Sotaväki suunnitteli Hulmille myös sotaväen koirakoulua mutta se hanke ei toteutunut.
Sotaväen poistuttua Hulmilta alue säilytti edelleenkin sotilaallisen asemansa, aluetta ja taloa
alkoi käyttämään Laihian Suojeluskunta sekä sen poika-osasto ja Laihian Lotta yhdistys, pikku Lottineen. Alueella järjestettiin koulutusta ja erilaisia harjoituksia.
Olemme saaneet tätä Tammisunnuntain tilaisuutta varten Laihian sotiemme veteraanien museolta Laihian Suojeluskunnan retrolipun, jonka aikoinaan suunnitteli Paavo Alkio nuorukaisena. Alkuperäinen lippu vihittiin käyttöön v.1919
Sotiemme veteraanit museo valmistutti lipun, historian säilyttämiseksi.
Museolla on näytteillä myös Laihian Suojeluskunnan toinenkin lippu, ns. nuolilippu.
Museomme on avoinna tänään klo 12–17.00 ja jossa on myös uusi Vapausota aiheinen näyttely. Siellä on myös oppaat paikalla koko museon aukiolo ajan.
Valitettavasti Laihian Lotta lippua emme voineet antaa mukaan tähän tilaisuuteen, konservoinnistamme huolimatta lipulla on ikää jo sen verran että pidämme lipun vain museolla nähtävillä.
Jatkosodan aikana Laihialla toimi kenttätykistön koulutuskeskus, aina sodan päättymiseen asti. Esikunta oli Hulmin koululla ja alokkaat pääosin Nuorisoseuran talolla ja muilla kouluilla. Sotien päätyttyä sotaväki hyödynsi Hulmin rakennuksia varastotiloina, ja Kapteenintalo sekä aliupseeritalot olivat kantahenkilökunnan asuntoina useita vuosia.
Keväällä v.1947 kunta sai ostettua alueen valtiolta, ajatuksena perustaa kunnan sairaala alueelle. Sairaala jäi rakentamatta syystä taikka toisesta.
Rakennukset rapistuivat vuosien aikana yhä pahemmin ja rakennukset, paitsi Kapteenintalo ja sairastupa, purettiinkin 1960- luvulla.
Kapteenintalo toimi tapahtumien jälkeen kunnan asuntoina.
Hulmille rakennettiin urheiluseurojen toimesta tanssilava v.1947 joka sitten 1980- luvulla paloi ja samalla paloi myös siellä säilytyksessä olleet Kapteenintalon lattia lankutkin.
KAPTEENINTALON PELASTUS
Laihian Lions club eräiden jäsenensä ehdotuksesta päättivät 1980- luvulla pelastaa Kapteenintalon ja he saivat kunnalta vuokrattua alueen ja talon clubilleen.
Korjaushankkeen kustannus arvio oli useita satoja tuhansia markkoja. Hanke eteni ja loppujen lopuksi siihen saatiin avustuksia ja työvoimapoliittista koulutuksiakin saatiin talolla järjestettyä. Lions clubin osalta heidän kaikki työnsä tehtiin talon hyväksi talkootyönä. Talo saatiin kuntoon ja valmistumisensa jälkeen valtioneuvosto asettikin talon erityissuojeluun rakennussuojelulain perusteella. Museovirasto suorittaa talossa määräajoin katselmuksen ja valvoo että historia säilyy.
Kapteenintalo on ainoa rakennus koko maassamme mitä on enää jäljellä näistä varuskunnista. Silloinen Laihian Lions club pelasti Kapteenintalon, josta kaikki kiitos ja kunnia heille.
PERINNE SIIRTYY
Laihian Lions club pyysi v.2016 jos Laihian Reserviläiset ottaisivat talon haltuunsa ja säilyttäisivät sen perinteen ja historian. Suostuimme siihen ja vuokrasopimuksen siirto Laihian kunnan kanssa tehtiinkin ja siihen sisällytettiin myös Hulmin muistomerkin hoito. Reserviläisyhdistys päätti anoa Leader- rahoitusta hankkeeseemme, jonka kustanarvio oli 40.000€. Taloa perus kunnostettiin ja se mm. maalattiin ulkoa päin alan ammattilaisten toimesta, sisämaalauksista huolehdimme itse, kylmälaitteita uusittiin ja keittiöön ostettiin uusia koneita ja kalustoa. Lisäksi LVI laitteita uusittiin ja valvontakamerat asennettiin. Kaikki korjaukset tehtiin museoviraston ohjauksessa ja valvonnassa.
Kapteenintalo on aktiivisessa käytössä yhdistyksellämme sekä maanpuolustusta edistävässä ja ylläpitämässä toiminnassa. Lisäksi vuokraamme taloa erilaisiin juhliin ja hyväksymiimme tapahtumiin. Laihian Martat ovat kanssamme yhteistyössä ja he käyttävät luvallamme Kapteenintaloa.
Kapteenintalon historia on monessa mielessä erikoinen, harvassa talossa on toiminut kolme Mannerheim-ristin ritaria.
Talon rakenteista mainittakoon mm. sen, että esimerkiksi rungon hirret ovat paksuudeltaan 7-8 tuumaa ja hirret menevät ylös päätykolmioon asti eikä päättyen tasakertaan. Eli kunnolla on rakennettu. Tulevana vuotena kunta rakennuksen omistajana uusii talon katon.
Erilaisia suunnitelmia on valmisteilla myös puiston osalta, ja ne tarkentuvat tulevan kesän aikana.
Tämä Kapteenintalo puistoineen on historiallisesti maamme itsenäistymiseen kuuluva arvokas kokonaisuus ja sitä tulee hoitaa sekä vaalia sen historiaa.
Kirjoittanut Olavi Koskinen